UNELMIA JA URHEILUVAATTEITA

Kevät on vihdoin saapunut; aurinko paistaa, tiet on kuivina ja uskokaa tai älkää - mä oon onnistunut jopa saamaan hieman väriä pintaan. Kevät tuo mukanaan kuitenkin myös erään ikävän joka vuotisen ongelman - nimittäin siitepölyn. Mun kohdalle tä ongelma osui edellispäivänä, kun jo aamulla silmät tuntuivat ikävältä. Kävin ostamassa ihan perus silmätippoja ja heitin piilarit silmiin ja lähdin treenailemaan. VIRHE. Launtaina oikea silmä oli niin muurautunut umpeen etten edes saanut sitä auki. Eilinen päivä tulikin siis vietettyä ensin työterveyslääkärillä ja tämän jälkeen ihan silmälääkärillä, syyksi silmän oireiluun arvelivat alkavaa värikalvontulehdusta jonka olen mahdollisesti saanut joko siitepölystä tai viime viikkoisesta uimahallireissusta. Jes jes. 

Tällä hetkellä silmä on tosi valonarka, ja istunkin aurinkolasit päässä tätäkin kirjoittamassa, hah! Mulla on nyt antibiootit päällä ja kahden viikon piilareitten käyttökielto, höh. Treenailuista ajattelin nyt sen ajan olla erossa että tä silmä tulee kuntoon, mutta kävelylenkeillä aion käydä heti kun valonarkuus lähtee. 

Siihen asti kunnes silmä paranee voin haaveilla treeneistä, hah! On ihan uskomatonta miten mä oon alkanut nauttimaan liikunnasta, ja toisin kuin ennen, liikkuminen ei enää ole pakkopullaa, vaan mä suorastaan odotan aina että tunti alkaa tai että lähdetään kaverin kanssa ulos reippailemaan! Ehkäpä tässä kaikessa on vaan kyse siitä oman lajin löytämisestä  - mulla se "oma laji" ei tosin ole vain yksi laji. Oon huomannut itsestäni jo kauan sitten sen piirteen, etten jaksa samaa treeniä hirveän pitkään. Pari kuukautta tai vuodenkin saatan olla innostunut esimerkiksi jalkapallon peluusta - sen jälkeen treeneistä tulee pakkopullaa ja motivaatio on pyöreä nolla. Vaihtelevat ryhmäliikuntatunnit sopiikin mulle siis kuin nenä päähän! Vaihtelevuutta tuovat eri tuntien lisäksi eri ohjaajat, eri tasot ja eri musat. 

Kuvissa treenivaatteita; ihanat vaaleanpunaiset shortsit ja urheilurintsikoita. Odotan niin paljon shortsikelejä, haluan ehdottomasti pukea nuo pinkit shortsit mustan topin kanssa pyöräilyretkelle! Toivottavasti shortsikelien alkaessa näyttäisinkin hieman paremmalta kuin mitä noissa about viikko sitten otetuissa kuvissa. Vitsi kun nuo kylkimakkarat tuosta lähtisivät sulamaan! 

Nyt ei silmät kestä kirjoitella enempää, ajastin teille yhden kuvapostauksen huomiselle ja keskiviikkona kuulette siitä, miten mun jo kuukauden kestänyt elämäntaparemppa on edistynyt! Silloin olis myös tarkoitus katsoa että mitä mä tällä hetkellä painan - hui, mulla ei nimittäin oo aavistustakaan!