maanantai 30. maaliskuuta 2015

VINKIT ONNISTUNEESEEN ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEEN OSA 1: MOTIVAATIO

collagemotivaatiopstakseen
Parikin kaveria on jo ehtinyt kyselemään miten mä oon onnistunut jo näin pienessä ajassa muuttamaan kroppaa - ja ennen kaikkea; miten mä jaksan treenata ja puputtaa maitorahkaa ja kasviksia päivästä toiseen. 
Yksinkertaisimmin voisin vain vastata, että syömällä vähemmän ja liikkumalla. Vaikka tämä onkin hyvä perusohje, se ei kerro todellakaan sitä, miten mä oon onnistunut saamaan elämäntaparempan hyvään vauhtiin. Siksi päätinkin kirjoitella tänne blogiin teidänkin nähtävillenne "postaussarjan" siitä, miten mä onnistun. Postaussarjaan mulla on tällä hetkellä suunnitteilla kolme osaa; motivaatio, ravinto ja liikunta. Tässä ekassa käsittelen sitä kaikista tärkeintä, kaiken alkua ja juurta; motivaatiota. 

Mulla on todella vahva motivaatio tätä projektia kohtaan, ja sitä tarvitaankin että tä elämäntaparemppaprojekti muuttuisi projektista ihan vain terveelliseksi elämäntavaksi - itsestäänselvyydeksi. Tällä hetkellä joudun kuitenkin edelleen hieman taistelemaan sen suhteen! 

Asiat jotka mua motivoi:
Vaatteet. Kyllä kai jokainen haluaa näyttää hyvältä nätissä vaatteessa - niin myös minä. Tähän asti oon ollut hieman tylsä pukeutuja - musta kun hoikentaa - on arkivaatteet koostuneet jotakuinkin mustista pillifarkuista ja tummasta, löysästä pitkähihaisesta paidasta. Sekä kauppojen kevätmallistot että meikäläisen vaatekaappi pursuaa kuitenkin ihania värikkäitä ja pieniä vaatteita, joiden oon toivonut joku päivä menevän päälle ja istuvan hyvin. Kehittelinkin itselleni koko ajan sitä "vaateitsetuntoa" jolloin kauppaan mennessä en jätä hienoa asua ostamatta siksi että näyttäisin mielestäni lihavalta siinä. 
Tän lisäksi multa löytyy tavoitehousuja, joita oon tännekin postaillut. 

Muut ihmiset. Lähikaupan kassalla on upea takapuoli, H&M:ssä törmään hoikkaan tyttöön jonka päällä pitsinen toppi mistä oon haaveillut näyttää upealta, lempparifitnessbloggaaja julkaisee taas blogiinsa kuvia uskomattoman tiukoista vatsalihaksistaan. Vaikka välillä telkkaria tai weheartit:iä selaillessa iskee "vitsi kun mulla olisi tollanen kroppa" - ajatus mieleen, kyllä ne motivoimimmat tyypit on "oikeita" ihmisiä - ei siis muokattuja tai flittereiden läpi otettuja kuvia, vaan just ne tyypit jotka kävelee vastaan kaupassa tai on asiakkaina työpaikalla. 

Ennen - jälkeen - kuvat. Siks mä otan niitä! Oon huomannut sen valitettavan tosiasian, että monella laihdutusbloggaajalla (erityisesti nuorilla) on tapana vetää vatsaa sisään tai vääntyillä ihme asentoihin jotta siinä jälkeen - kuvassa näyttäis mahdollisimman hoikalta ja hyvältä. Mutta eihän se oo näiden kuvien tarkoitus! Mulle ainakin ennen - jälkeen - kuvien tarkoitus on se, että näen vertailun avulla mitä on kovan treenin ja terveellisen ruuan puputtamisella saatu aikaan - ei ole siis järkeä huijata itseään. Parhaat vertailukelpoiset ennen - jälkeen - kuvat saa kun ottaa kuvat jota kuinkin samaan aikaan päivästä, samassa asennossa, samanlaisessa valossa ja samassa kohtaa - ja vieläpä samoilla vaatteilla. 

Kehut. Kirjoittelinkin siitä pari viikkoa sitten miten työkaveri huomasin muutosta meikäläisen takalistossa, hah! Isä sen sijaan on jo kerennyt ihmettelemään sitä että mulle on kuulemma tullut kauhea haba ja rasva hävinnyt ojentajalihaksista, ystävä taasen tokaisi että mun maha on vain yhtäkkiä kadonnut. Tälläiset pienet kehut piristää ihan mielettömästi ja motivoi lisäksi jatkamaan hyvää työtä! 

Muutoksen huomaaminen omassa kropassa. Se kaapissa pitkään lojunut tiukka paita näyttääkin yhtäkkiä hyvältä päällä, vatsamakkaroita ei enää oikein synny vaikka istuisi hieman huonossa ryhdissä, iho on parantunut, turvotus poissa ja menkkakivutkin vähentyneet aivan mielettömästi. Elämäntaparempan muutoksien huomaamien tuo aina pientä iloa huonoonkin päivään. 

Kesä. Mä en aio viettää enää yhtään kesää isoihin löysiin paitoihin ja pitkiin housuihin verhoutuneena. Mä haluan käyttää pieniä toppeja ilman häpeää liian isoista käsivarsista. Mä haluan olla ylpeä itsestäni bikineissä, pötköttää rannalla ilman ajatusta "pitääkö joku mua lihavana". Mä haluan käyttää pieniä kesämekkoja ja mauttoman lyhyitä shortseja, nilkkamittaisia kenkiä joiden aiemmin ajattelin lihottavan mun jalkoja, jumpsuitteja. Mä en halua hikoilla mustissa vaatteissa vaan pukea päälleni jotain värikästä ja kuviollista, jotain ihanan kesäistä! 

Mistä te saatte motivaatiota kieltäytyä herkuista ja tehdä salilla vielä sen viimeisen sarjan vaikka lihakset huutaa hoosiannaa? Ens kerralla luvassa juttua mun ruokavaliosta! 

2 kommenttia:

  1. Loistava postaus!

    Mua motivoi eniten muutoksen huomaaminen kropassa ja se, että juoksumatolla jaksaa juosta aina vähän kovempaa, kahvakuulassa jaksan napata isomman painon ja joogassa venyn pidemmälle kuin ennen.

    VastaaPoista